Kohti nollaa:
Kunnianhimoiset kierrätystavoitteet osana globaalin muovijäteongelman ratkaisua
Nykyään vain yhdeksän prosenttia muovista palaa tuotantoketjuun sen jälkeen, kun se on heitetty pois, mikä on kaukana EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa määritellystä tavoitteesta (50 prosenttia muovista kierrätetään vuoteen 2025 mennessä ja 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). TOMRA on julkaissut kymmenen suositusta YK:n muovijätesopimuksen kolmannelle neuvottelukierrokselle, jossa edustajat eri puolilta maailmaa kokoontuvat Kenian Nairobiin keskustelemaan sopimuksen sisällöstä.
Yksi TOMRAn kymmenestä suosituksesta on "varmistaa tehokkaiden järjestelmien kunnianhimoiset lakisääteiset kierrätystavoitteet ja tarjota realistiset, tiukat aikataulut eri kehitysvaiheissa oleville maille. Muovipakkausten kierrätysasteen tavoitteeksi tulee asettaa vähintään 55 prosenttia. Näin voidaan varmistaa, että resurssit käytetään tehokkaisiin ja muovien kestävää kiertotaloutta tukeviin hankkeisiin."
On asetettava tarkasti määriteltyjä tavoitteita, jotta muovisaastetta voidaan torjua YK:n muovijätesopimuksen mukaisesti. Kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden on osoitettu tehostavan jätteenhallintajärjestelmien käyttöönottoa, mikä on parantanut kiertotalouden suorituskykyä ja kustannustehokkuutta, mutta ne ovat myös helpottaneet yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmien tavoitteiden yhteensovittamista, varmistaneet ennustettavuuden sekä kannustaneet investointeihin ja innovaatioihin.
Tarkoituksenmukaiset kierrätystavoitteet ovat käytännöllinen tapa seurata edistymistä ja varmistaa kierrätysasteen jatkuva parantuminen. Lisäksi ne asettavat hallitukset ja yritykset vastuuseen kestävyyssitoumuksistaan ja tarjoavat vahvat kannustimet vähentää hävikin (keräyksen ja kierrätyksen ulkopuolelle jäävä muovijäte) ja kierrätykseen kelpaamattoman muovin määrää tai poistaa ne kokonaan.
Mitä tarkoituksenmukaiset tavoitteet tarkoittavat?
Tärkeitä kriteerejä kierrätystavoitteiden asettamiseen
On tärkeää, että tavoitteet asetetaan riittävän korkealle, jolloin kannustetaan sellaisten järjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, joilla voidaan tehokkaasti käsitellä kaikki kulutustavaroiden muovipakkausjäte. Tällaisia järjestelmiä ovat muun muassa panttijärjestelmät sekä sekajätteen lajittelu ja kehittynyt mekaaninen kierrätys, joita hienosäätämällä voidaan saavuttaa entistäkin korkeampi kierrätysaste ja maksimoida samalla kierrätyshankkeiden suunnittelun hyödyt. Kattavuuden selkeä määrittely sekä kunnianhimoiset tavoitteet ovat menestyksekkäiden laajennetun tuottajavastuun järjestelmien perusta. Ne kannustavat tuotteidensa ja pakkaustensa elinkaaren lopun hallinnasta vastaavia tuottajia ottamaan kestävän kehityksen huomioon suunnitteluvaiheessa, jotta he voivat saavuttaa asetetut tavoitteet. Jos tavoitteet asetetaan liian mataliksi, on todennäköistä, että tyydytään käyttämään suorituskyvyltään rajallisia olemassa olevia järjestelmiä sen sijaan, että pyrittäisiin johonkin parempaan.
YK:n muovijätesopimuksen tulisi sisältää realistiset aikarajat näiden tavoitteiden tarkistamiselle ja muuttamiselle. Seuraavassa on tärkeitä seikkoja, jotka on otettava huomioon asetettaessa kattavia tavoitteita muovijätteen kierrätykselle:
- Kunkin alueen olemassa oleva infrastruktuuri sekä tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat järjestelmät ja investoinnit. Alueilla, joilla on vähemmän vakiintunutta infrastruktuuria ja käytössä olevia järjestelmiä, tehokkaiden järjestelmien käyttöönotto voi olla helpompaa ja nopeampaa. Tavoitteiden asteittainen lisääminen ajan myötä ei ainoastaan edistä investointeja infrastruktuuriin vaan myös innovaatioita. Vaiheittainen toteutus antaa sidosryhmille aikaa sopeutua ja laajentaa panostuksiaan.
- Erilaisten muovipakkausten kierrätettävyys. Selkeät, kunnianhimoiset ja realistiset tavoitteet, jotka kattavat muovimateriaalien koko kirjon, ovat elintärkeitä, kun halutaan edistää kierrätysjärjestelmien kehittämistä sekä tuotteiden ja pakkausten uudelleensuunnittelua. Kierrätystavoitteet on räätälöitävä eri pakkausmuodoille ja integroitava kierrätettävän materiaalin sisällön tavoitteisiin ja keräystavoitteisiin, joita voivat olla esimerkiksi 100 prosentin kokonaiskeräysaste ja 90 prosentin keräysaste juomapakkausten erilliskeräyksessä.
- Kierrätykseksi laskettavat toimet. Kun muovi kerätään, lajitellaan ja kierrätetään uusien tuotteiden ja pakkausten raaka-aineiksi, se lasketaan kierrätykseksi. Energian talteenottoa ei puolestaan tulisi luokitella kierrätykseksi.
- Selkeä määritelmä sille, miten suorituskyky lasketaan kierrätystavoitteiden perusteella. Tietojen tarkkuuden varmistamiseksi on mitattava kierrätysprosessissa tuotetun materiaalin määrä suhteessa markkinoille tuotuihin kokonaismääriin.
Tarkoituksenmukaiset tavoitteet nopeuttavat tehokkaiksi todettujen järjestelmien käyttöönottoa saastumisen torjuntaan
Hallituksilla ei ole varaa käyttää aikaa ja rahaa sellaisten järjestelmien toteuttamiseen, jotka eivät tarjoa mahdollisimman korkeaa kierrätysastetta ja merkittävää hiilidioksidipäästöjen vähennystä, jotta kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Kolmen osatekijän yhdistelmä, josta käytetään nimitystä kokonaisvaltainen resurssijärjestelmä (Holistic Resource System eli HRS), tuottaa käytännössä todistettuja tuloksia, joita voidaan soveltaa ympäri maailmaa. Kokonaisvaltainen resurssijärjestelmä maksimoi ympäristö- ja taloushyödyt kierrätyksen kautta. Vahvojen laajennetun tuottajavastuun käytäntöjen tukemana se tarjoaa hyvät valmiudet tavoitteiden saavuttamiseen ja ylittämiseen mahdollisimman kustannustehokkaasti, luo toimintavarmuutta, kannustaa investoimaan ja edistää siirtymistä kiertotalouteen.
Kokonaisvaltaiseen resurssijärjestelmään kuuluvat:
- Panttijärjestelmät, jotka antavat kuluttajille taloudellisen kannustimen palauttaa tavallisesti roskiin päätyvät pakkaukset ja tuottavat paljon korkeamman muovinkeräysasteen kuin muut samojen materiaalien erilliskeräykset;
- Eloperäisen jätteen, tekstiilijätteen, sähkö- ja elektroniikkaromun, paperin ja lasin erilliskeräys;
- Sekä sekajätteen lajittelu, jota ei ole aiemmin hyödynnetty täysimääräisesti ja jonka kautta voidaan pelastaa rajallisia luonnonvaroja kotitalousjätteestä lajittelemalla ja talteenottamalla kierrätettäviä materiaaleja ennen kaatopaikalle viemistä tai polttolaitoksessa hävittämistä. Kun lajittelu yhdistetään edistyneeseen mekaaniseen kierrätykseen, syntyy ensiömateriaalin kaltaista kierrätysmuovia.
Yhdessä toteutettuna nämä kolme järjestelmää voivat olla sekä erittäin suorituskykyisiä että kustannustehokkaita eri kehitysvaiheissa olevissa maissa. Lisäksi ne voivat helpottaa oikeudenmukaista ja tasapuolista siirtymää kiertotalouteen ja varmistaa, että siitä on hyötyä niin tuottajille, teollisuudelle, paikallishallinnolle kuin jätteenkerääjillekin.
YK:n muovijätesopimuksen on määrä valmistua vuonna 2024. Muovin arvoketjun sidosryhmien on nyt aika ryhtyä toimeen aidosti tehokkaan järjestelmän kehittämisen tukemiseksi. Asettamalla kunnianhimoisia mutta realistisia kierrätystavoitteita, jotka tarkistetaan säännöllisesti ja joita lisätään ajan myötä, kannustetaan hallituksia ottamaan käyttöön järjestelmiä, joiden on osoitettu lisäävän kierrätysastetta merkittävästi ja vähentävän muovisaastetta. Sitova sopimus voi vaikuttaa merkittävästi muovisaastekriisiin tulevina vuosina, joten varmistetaan yhdessä, että tämä vaikutus on positiivinen ja voimakas.