.jpg)
Jätehuolto edistää ilmastonsuojelua
Euroopan komissio on laatinut YK:n vuoden 2016 kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) pohjalta puitelainsäädännön, jolla pyritään edistämään kestävää kehitystä ja ilmastonsuojelua jäsenmaissa. Innovaatiojohtajana TOMRA pyrkii auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa ja nostamaan jätteenkäsittelyn uudelle tasolle.
EUNOMIAn TOMRAn toimeksiannosta tekemä uusi tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutosta voidaan torjua optimoimalla jätehuoltojärjestelmiä. Hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaali on yhteensä 2,76 miljardia tonnia vuodessa.
Vähennys voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisilla resurssijärjestelmillä, jotka ovat optimoitu yhdistelmä keskeisiä jätehuoltokäytäntöjä materiaalien keräykseen, lajitteluun ja kierrätykseen. Järjestelmät helpottavat siirtymistä kiertotalouteen, joka ehkäisee luonnonvarojen ehtymistä, vähentää jätteen määrää ja edistää hiilineutraaliutta.
Kokonaisvaltaisten resurssijärjestelmien ihanteellinen rakenne koostuu laajennetun tuottajavastuun kaltaisesta puitelainsäädännöstä, panttijärjestelmistä ja jätteenkäsittelyn teknisistä prosesseista. Eunomia on Lontoossa toimiva kestävän kehityksen konsulttitoimisto, ja se on erilaisten mallien avulla tutkinut tehokkainta ja kannattavinta kokonaisvaltaista järjestelmää.
Tulos on selvä: PET-pullojen ja metallisten juomapakkausten panttijärjestelmillä, joiden palautusaste on yli 90 prosenttia, on keskeinen rooli tällaisessa järjestelmässä. Muusta kotitalousjätteestä ainoastaan biojäte, paperi, tekstiilit sekä sähkö- ja elektroniikkaromu on kerättävä erikseen. Loput päätyvät sekajätevirtaan, joka voidaan lajitella tehokkaasti uudelleenkäytettäviksi materiaaleiksi jatkokierrätystä varten.
Eri alueille räätälöidyt kokonaisvaltaiset mallit voivat vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä jopa viisi prosenttia. Vastaavaan tulokseen päästäisiin lopettamalla maailman kaikki kaupalliset lennot ja poistamalla käytöstä 65 prosenttia autoista.
Nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin ja varmistaa, että yhteiskunnat lopettavat luonnonvarojen tuhlauksen ja niihin liittyvien kielteisten seurausten aiheuttamisen. Pandemia edisti monin paikoin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista, mutta pelkästään nykyisen tason ylläpitäminen edellyttää määrätietoisia ja johdonmukaisia toimia materiaalien kierron sulkemiseksi. Yksi näistä toimista on kokonaisvaltaisten järjestelmien käyttöönotto.
Kokonaisvaltaisen jätehuollon kolme tukipilaria ovat:
• Metallista ja PET-muovista valmistettujen juomapakkausten panttijärjestelmät – Yli 90 prosentin palautusasteen ansiosta ne maksimoivat korkealaatuisten, runsaasti hiiltä sisältävien materiaalien talteenoton ja vähentävät roskaantumista.
• Biojätteen, paperin, tekstiilien sekä sähkö- ja elektroniikkaromun (WEEE) erilliskeräys – Mahdollistaa näiden materiaalien kierrätyksen ja mahdollisimman suuren vähennyksen hiilidioksidipäästöihin. Vaikka erilliskeräys on olennainen osa kokonaisvaltaista resurssijärjestelmää, keräysaste ei ole tarpeeksi korkea edes parhaita käytäntöjä noudatettaessa. Myös jäljelle jäävät jätejakeet on aina lajiteltava.
• Sekajätteen lajittelu parantaa keräyksen ja kierrätyksen tehokkuutta ja tukee siten muita resurssijärjestelmien osa-alueita. Muovien ja muiden runsaasti hiiltä sisältävien materiaalien polttaminen tai kaatopaikalle vieminen aiheuttaa tarpeettomia kasvihuonekaasupäästöjä. Sekajätteen lajittelu vähentää näitä päästöjä ja palauttaa entistä enemmän materiaaleja järjestelmään, jolloin niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistuksessa. Sekajätteiden lajittelu on tällä hetkellä ensisijainen investointikohde, sillä se on välttämätön varmuusjärjestelmä, joka takaa, että jätehuoltojärjestelmät keräävät mahdollisimman paljon materiaaleja kierrätykseen.
Panttijärjestelmien parhaat käytännöt – Liettua
Helmikuussa 2016 Liettuan hallitus otti käyttöön panttijärjestelmän, joka kannustaa kuluttajia palauttamaan käytetyt juomapakkaukset kierrätykseen. TOMRA auttoi Liettuaa ottamaan käyttöön uuden panttijärjestelmän, joka lanseerattiin helmikuussa 2016 tiukalla ylösajoaikataululla. Käyttöönotto oli ensimmäinen kerta, kun TOMRA käytti Euroopassa läpäisymallia. Juomapakkauksien panttijärjestelmä on ylittänyt odotukset Liettuassa, sillä vuoden 2017 loppuun mennessä 91,9 prosenttia juomapakkauksista palautettiin kierrätettäväksi.
Sekajätteen lajittelun parhaat käytännöt – IVAR IKS/Stavanger
Hyvä esimerkki kokonaisvaltaisista resurssijärjestelmistä on Norjan Stavangerin ympäristö. Ennen analyysiä alueella oli kattava järjestelmä erilliskeräyksiä eloperäiselle (ruoka- ja puutarha-) jätteelle, paperille, muovipakkauksille, lasille ja tekstiileille. IVAR IKS -järjestelmä käsittelee nyt kaiken yhdyskuntajätteen yhdessä Euroopan kehittyneimmistä sekajätteen lajittelulaitoksista. Lopputulos: uusi täysin automatisoitu sekajätteen lajittelulaitos, jossa on upouudet laitteet muovien jatkojalostukseen ja paperin lajitteluun.
IVAR IKS paransi merkittävästi kokonaiskierrätysastetta, ja etenkin muovien ja metallien talteenotto vähensi merkittävästi ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä. Järjestelmään tehtyjen muutosten, kuten sekajätteen lajittelun, ansiosta alueella on nykyään maan johtavat kierrätysasteet. Vuodesta 2021 lähtien IVAR IKS:n kuluttajatuotteiden muovipakkausten keräysaste on ollut korkein koko Norjassa.
Lisätietoja TOMRAn kokonaisvaltaisista resurssijärjestelmistä
Yhteystiedot:
Mithu Mohren
Puhelin: +49 2630 9150 450
Sähköposti: [email protected]
Claudia Fasse
Puhelin: +49 1722 1089 04
Sähköposti: [email protected]